Elinvoimainen järvilohi -hanke saa tukea kasvatus- ja istutustyöhönsä kuopiolaiselta kalaruokatalo Kalavapriikki Oy:ltä, kun osapuolet sopivat yhteistyöstä vuosille 2024–2026. Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastamiseksi tekemistä riittää hankkeen puitteissa vielä vuosikymmeniksi. Vesihome heikentää istutuksia, mutta ratkaisu saattaa piillä lajien risteytyksessä.
Saimaan järvilohi on uhanalaisempi kuin saimaannorppa. Asiantuntijoiden mukaan järvilohen perimä on peräisin enää alle kymmenestä yksilöstä, mikä on lajin selviämisen kannalta erittäin huono asia.
Syy tähän on se, ettei järvilohi ole päässyt lisääntymään luonnossa viimeiseen 50 vuoteen. Siitä asti järvilohikanta onkin ollut emokalojen ja poikasistutusten varassa – ja tulee olemaan vielä vuosikymmeniä. Siksi yhteistyötä ja kumppaneita tarvitaan.
Tuleville sukupolville elinvoimainen järvilohikanta
”Hankkeessa tutkimme Saimaan järvilohen heikon perimän vahvistamista terveempien lohikantojen avulla. Hankkeemme on osa Saimaan järvilohen kansallista toimenpideohjelmaa vuosille 2021–2030 ja siinä ovat mukana Puulan, Päijänteen ja Suonteen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskus, Luonnonvarakeskus sekä yliopistoja”, kertoo Elinvoimainen järvilohi -hankkeen puheenjohtaja Marko Luhtala.
”Kalavapriikilla on hankkeen kanssa yhtenäinen näkemys vesistöjen monimuotoisuuden merkityksestä luonnolle. Siitä yhteistyömme lähti liikkeelle. Tavoitteemme on jättää tulevillekin sukupolville elinvoimainen järvilohikanta”, kertoo Kalavapriikki Oy:n toimitusjohtaja Jari Korhonen.
Risteyttämällä uutta verta järvilohen kaventuneeseen perimään
Ratkaisuja geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen on etsitty yhdessä tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Hyvälaatuisia kantoja on muun muassa Tornionjoen ja Nevajoen lohissa, jotka ovat geneettisesti hyvin lähellä järvilohta.
Risteytyslohia on nyt kasvatettu useampia sukupolvia ja niiden elinvoimaisuus näyttää lupaavalta. Kalankasvatuslaitoksista kalanpoikaset istutetaan kahden vuoden ikäisinä Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteelle. Näissä vesissä ei ole luontaista järvilohikantaa, joten risteytetyt poikaset eivät uhkaa luonnonkantaa. Dataa poikasten kehityksestä kerätään yhdessä paikallisten kalastajien kanssa.
”Kaikki kalat on pit-merkitty mikrosirulla, jonka kalastaja voi lukea käsiskannerilla. Koodin avulla kalastaja syöttää saalistiedot verkkosivullamme ja näkee lisätietoja kalan alkuperästä. Samalla tutkijamme saavat ainutlaatuista tietoa kalan vaiheista, koosta ja mistä emokalaryhmästä se on peräisin”, Luhtala avaa tutkimuksen vaiheita.
Elinvoimainen järvikala -hanke ja sen risteyttämisohjelma on kansainvälisestikin ainutlaatuinen.
”Vastaavanlaista uhanalaisen lajin vahvistamista on tehty muilla lajeilla, mutta ei kaloilla. Tästä tehdään hyvin fundamentaalista tutkimusta, jonka avulla toivottavasti saamme pelastettua Saimaan järvilohen.”
Yritysten tuella eteenpäin
Vuonna 2016 käynnistyneen hankkeen aikana istutuksia on tehty useita ja tulokset ovat vaihdelleet innostuksesta suuriin pettymyksiin. Sieni-itiötauti vesihome on suurin syypää jälkimmäisiin. Viimeisten seitsemän vuoden aikana vesihome on tappanut järjestään järvilohen laitosemoja, mutta nyt myös istukkaita.
”Epidemiat iskevät juuri kevään istutusten aikaan tai syksyllä, kun emokalat tulevat sukukypsiksi. Nyt etsimme usean toimijan kesken Luonnonvarakeskuksen johdolla ratkaisuja myös vesihomeen taltuttamiseen”, Luhtala kertoo.
Juuri tässä kohti yhteistyö yritysten kanssa astuu mukaan. Kalavapriikki Oy hankki vuosi sitten osakkuuden Kalankasvatus Vääräniemi Oy:stä, jotta omavaraisuutta laadukkaan ja tuoreen kotimaisen raaka-aineen suhteen saatiin nostettua. Nyt yritykset osallistuvat yhdessä järvilohen elinvoimaisuuden tukemiseen.
Risteytyslohet tutkimuksellisesti arvokkaita
Risteytyslohet ovat tutkimuksellisesti arvokkaita. Jos vesihome pääsee tappamaan kaikki kalat, on uusien risteyslohien kasvattaminen monen vuoden projekti. Siksi Kalankasvatus Vääräniemen altaissa kasvaa nyt kolme sukupolvea risteytyslohia. Kalavapriikki osallistuu tulevina kolmena vuotena niiden istutuskustannuksiin, heti ensi keväästä lähtien.
”Näin meillä riittää tulevina vuosina istutettavia kaloja Puulaan, Päijänteelle ja Suonteelle”, Luhtala avaa yhteistyötä.
”Puhutaan noin 2500–3000 kalanpoikasen istutuksesta vuositasolla. Luvut tarkentuvat vielä ja tulemme kertomaan matkan varrella projektin etenemisestä sekä kalanpoikasten kuulumisia”, Kalavapriikin Jari Korhonen avaa yhteistyökuviota.
”Yhdistyksenä toimimme täysin vapaaehtoispohjalta. Siksi tällainen Kalavapriikin sekä Kalankastavus Vääräniemen tarjoama apu ja tuki on enemmän kuin tervetullutta”, Luhtala kiittelee.
