Teksti ja kuvat: Juha Ojaharju Vesien viiletessä kesän parhaat ahvenapajat ovat yhtäkkiä tyhjiä. Ahvenet ovat siirtyneet syyspaikoille ja sinne on myös ahvenen kalastajan suunnattava. Syksyn tulo tarkoittaa kalapaikkojen sekä osittain myös välineiden ja menetelmien vaihtoa. On aika vaihtaa kesäasetuksista syysasetuksiin. Ahvenen heittokalastusta voi harrastaa tehokkaasti koko avovesikauden. Kausi alkaa, kun jäät lähtevät ja päättyy siihen,…
Teksti ja kuvat: Jere Huovinen Keski-Pohjanmaalla Kaustisilla sijaitsee Suomen uusin ja modernein esteetön virkistyskalastuskohde. Kohde on nimeltään Syvälampi, tuttavallisemmin ”Syvis”. Syvälammesta erityisen tekee vuonna 2025 avattu, erityisesti esteettömään kalastukseen tarkoitettu alue, jollaista ei tiettävästi muualla Suomessa vielä toistaiseksi ole. Syvälammelle on rakennettu esteettömät kulkuväylät, kalastuslaiturit sekä fasiliteetit, kuten grillauspaikka, puuvaja sekä WC, jotka on suunniteltu…
Jyväskylän kaupungilla on käynnissä Tikkakoskella sijaitsevan Autiojoen kunnostuksen suunnittelu. Suunnittelua on jatkettu tarkemmalle tasolle jo aiemmin hyväksytyn yleissuunnitelman perusteella. Autiojoen kunnostuksen tavoitteena on palauttaa joki mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan sekä mahdollistaa vaelluskalojen nousu ja lisääntyminen joessa. Hanke on jatkoa Tourujoen kunnostukselle, ja Autiojoen kunnostuksen myötä vaelluskalat voivat nousta Tourujoesta Tikkakosken Luonetjärvelle asti. Autiojoessa on kolme tunnistettua…
Nokian ja Hämeenkyrön kirjastoihin marraskuussa saapuva ainutlaatuinen Rakastu raakkuun -näyttely esittelee Maggien, 200-vuotiaan selviytyjän ja Pirkanmaan vanhimman asukkaan. Se, selviääkö raakku täällä myös tulevaisuudessa, riippuu meistä. Pirkanmaalla virtaa kolme jokea, joissa elävät Suomen vanhimmat asukkaat: erittäin uhanalaiset raakut. Turkimusoja, Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki ovat harvinaisia virtoja, sillä niissä elää Etelä-Suomen suurimmat raakkujoukot, toistaiseksi. Raakun tai tuttavallisemmin…
Pohjois-Suomen Pulmankijärvessä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa tutkituista kampeloista oli elänyt koko elämänsä makeassa vedessä. Tulokset antavat ensimmäistä kertaa näyttöä siitä, että osa lajin yksilöistä voi elää koko elinkiertonsa makeassa vedessä. Euroopankampelat (Platichthys flesus) ovat merikaloja, jotka hakeutuvat usein jokisuihin ravinnon perässä. Niiden uskotaan palaavan mereen tai murtoveteen lisääntymään. Kansainvälinen tutkimusryhmä on kuitenkin osoittanut,…
Juvalla sijaitsevan Huosiosjoen elinympäristökunnostusten toteutus on kaivinkonetöiden osalta alkamassa. Kunnostustoimenpiteitä tehdään viidellä eri koskialueella yhteensä hieman yli kilometrin matkalla. Huosiosjoen koskien kalataloudellisen kunnostuksen toteuttamisesta vastaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Rahoituksesta vastaavat Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Itä-Suomen elinvoimakeskus sekä Luonterin osakaskunta. Kunnostusta toteuttaa Jari T Liukkonen Oy Hirvensalmelta. Työn arvioitu kesto on 4-5 viikkoa. Huosiosjoen hankealueet sijaitsevat noin 15 kilometriä…
Liikunta- ja kulttuuriedun verovapaa enimmäismäärä noussut 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Samalla etua voi hyödyntää entistä monipuolisemmin, myös kalastus- ja metsästyspalveluihin. Muutos tarjoaa suomalaisille uusia mahdollisuuksia löytää itselleen mielekkäitä tapoja liikkua, palautua ja huolehtia hyvinvoinnistaan. Tasavallan presidentti vahvisti 9.10.2026 lakimuutoksen, joka nostaa liikunta- ja kulttuuriedun verovapaan enimmäismäärän 540 euroon vuodessa. Muutos tuli voimaan 13.10.2026, ja…
Teksti ja kuvat: Mikael Jaakkola Kalastavan nuorison vuotuinen moniottelu eli SM-toimintakilpailu käytiin syyskuun viimeisenä viikonloppuna Padasjoella. Kisa oli näillä näkymin viimeinen tähänastisessa muodossaan. Leiriä pidettiin Särsjärven leirikeskuksessa, jossa myös kisailtiin lajit, joissa ei varsinaisesti kalasteta. Onkilajeja varten matkattiin Padasjoen Laivarannan avarammille laitureille. Sadekaan ei estänyt nuoria onkimasta Ilmojen haltijan kanssa saatiin sovittua asioita sen verran,…
Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus tuottaa uutta biologista tietoa kuhakantojen hoidon ja säätelyn tueksi. Sen mukaan kuhakannat voivat kehittyä tiheiksi ja hidaskasvuisiksi ja, että suurilla emokaloilla on tärkeä merkitys kannan uusiutumiselle ja istutukset voivat niukoissa ravinto-oloissa lisätä ravintokilpailua. Kuha on runsastunut Suomessa viime vuosikymmeninä ilmaston lämpenemisen ja istutusten vuoksi, ja nykyään se on yksi tärkeimmistä saaliskaloista….
Saaristomeren valuma-alueen meritaimenkannat ovat edelleen erittäin herkkiä, mutta viime vuosien havainnot antavat aihetta varovaiseen optimismiin erityisesti Turun Vähäjoella. Meritaimenen luontaista lisääntymistä ja vahvistuvia taimenkantoja on havaittu yhä useammissa alueen joissa ja puroissa. Yksi upeimpia esimerkkejä on Paimion Karhunoja. Lupaavia havaintoja on tehty myös Turun Vähäjoella. ”Purokunnostukset, seuranta ja eri toimijoiden yhteistyö ovat tuottaneet hyviä tuloksia….
