Ensimmäistä kertaa Suomessa havaittu marmoripaksuotsa on luontaisesti Kiinassa elävä ja laajasti vesiviljelyssä käytetty kalalaji. Luonnonvarakeskus (Luke) varmisti havainnon geneettisellä analyysillä. Heinäkuussa 2025 Loviisan edustalla kaupallinen kalastaja yllättyi, kun hänen rysäänsä ui runsaat 90 cm pitkä ja yli seitsemänkiloinen tunnistamaton kalalaji. Kalayksilö lähetettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (Luomus) tarkempaan tarkasteluun. Lajin määritys varmistui geneettisessä analyysissä Luomuksen ja Luken…

Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Jyrki Hiltunen Pietari Sipponen lopetti kilpaperhokalastajan uransa Kuusamon kotikisoista 2021 voitettuun joukkuekilpailun MM-kultaan. Perhokalastusta hän ei kuitenkaan lopettanut, vaan halusi vain kalastaa hieman entistä rennommin. Kuluvan vuoden kesäkuun lopussa hänen perhoonsa iski Karvionkoskella komea luonnontaimen, joka painoi 6,8 kiloa. Sipponen kertoo kalan tulleen klo 23 aikoihin puolipilvisen kalastusillan päätteeksi. ”Ei ollut…

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa vuonna 2026 soita ja kunnostaa puroja Tiilikkajärven kansallispuistossa Rautavaaralla. Työt ovat alkaneet heinäkuussa ja jatkuvat arviolta syyskuun alkuun. Ennallistaminen ei vaikuta kansallispuistossa retkeilyyn. Tiilikkajärven kansallispuistossa ennallistetaan vuoden 2026 aikana yhteensä noin 128 hehtaaria soita ja kunnostetaan noin kaksi kilometriä puroja. Työt kohdistuvat pääosin vuonna 2023 kansallispuistoon liitetyille uusille alueille. Osa kunnostuksista toteutetaan…

Itä-Suomen elinvoimakeskuksen kalatalousyksikkö on jättänyt Lupa- ja valvontaviraston käsiteltäväksi vesilain mukaisen hakemuksen Lieksanjoen Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitosten kalataloudellisten velvoitteiden muuttamiseksi. Voimalaitokset omistaa Kemijoki Oy. Hakemuksen tarkoituksena on päivittää voimalaitosten velvoitteet nykytietoa vastaaviksi niin, että ne mahdollistavat uhanalaisten vaelluskalakantojen säilymisen ja elpymisen. Keskeisenä vaatimuksena on velvoittaa laitosten omistaja toteuttamaan kaloille vaellusväylä sekä ylä- että alavirran suuntaan…

Teksti ja kuvat: Petter Nissén Levi on kalastuksen sijaan paremmin tunnettu laskettelukohteena ja talvilomien näyttämönä. Monille tuleekin hieman yllätyksenä, että Kittilän alue tarjoaa myös varteenotettavaa jokikalastusta. Suurin alueen joista on Ounasjoki, johon laskee useita pienempiä sivujokia, kuten 7.-8. elokuuta järjestetyn SM-perhon kilpailuvesistöksi valikoitunut Kapsajoki. Finaaliin kutsuttiin 40 parhaiten SM-karsintakilpailuissa menestynyttä perhokalastajaa. Kilpailussa sai käyttää vain…

John Nurmisen Säätiön M/S Itämeri -podcastin uudella tuotantokaudella selvitetään, millaisia ihmeitä on syntynyt Itämereen ihmisen toiminnan seurauksena, ja miten voimme päästä niistä eroon. Itämerellä on upea saaristo, rakkohaurumetsät, silokalliot ja rantaniityt. Mutta sillä on myös kuollutta pohjaa, maailman nopeimmin tummuva merialue, ikuisesti kalastavat haamuverkot ja pohjassa vuotavat kemialliset aseet. Meriluonto on jo joutunut väistymään ihmisen…

Vaikka hyytelösammaleläin on herättänyt levitessään paljon huomiota, siitä tiedetään melko vähän. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa on tutkittu hyytelösammaleläimen levinneisyyttä ja sen syitä Pirkanmaan alueella. Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) tunnetaan pääasiassa hyytelömäisestä olomuodostaan, ja havaintoja tehdäänkin yleensä loppukesästä vesien lämmetessä. Viileämpien vesien aikaan, syksystä kevääseen, laji esiintyy noin millimetrin halkaisijaltaan olevassa lepo- tai leviämismuodossaan, ns….

Karvianjoen Rakennuskosken kunnostustyöt käynnistyvät kesällä 2026 osana LIFE Revives -hanketta. Tavoitteena on lisätä erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun sekä sen isäntäkalan taimenen elinympäristöjä Satakunnan ainoassa jäljellä olevassa raakkujoessa. Karvianjoki on yksi Etelä-Suomen harvoista joista, joissa elää jokihelmisimpukka eli raakku. Karvianjoen raakkukanta on kuitenkin luokiteltu kuolevaksi, minkä vuoksi joen elinympäristöjen kunnostaminen on tärkeää lajin säilymiselle. Rakennuskosken…

Saimaannorpan kuutti löydettiin lauantaina 18.7.2026 löysänieluiseen mertaan hukkuneena Savonlinnassa Pihlajavedellä Iso Kankaisselällä Pikku-Kankaisen saaren pohjoispuolella. Kyseessä on jo kymmenes Metsähallituksen tietoon tänä vuonna tullut pyydyskuolema. Suunta on usealla tapaa harmillinen: pyydyskuolemia on paljon yli keskiarvon, tämä on kolmas kuukauden sisällä löysänieluisesta pyydyksestä löytynyt saimaannorppa, ja kolme viimeisintä pyydyskuolemaa on havainnut ja ilmoittanut sivullinen vesilläliikkuja. Metsähallitus…

Kolmetoista vuotta jatkunut tutkimus Inarijärveltä osoittaa, että lohikaloissa esiintyvien lapamatojen aiheuttamien loisrakkuloiden määrä on tiiviissä yhteydessä kalojen ravintoon, kasvuun ja elinympäristöön. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa kalakantojen hoidolle ja kalastukselle. Tutkimuksessa havaittiin, että lapamatoinfektiot ovat yleisiä sekä nieriöillä että taimenilla, mutta loismäärät ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet. Suurikokoisilla kaloilla loisia oli keskimäärin enemmän kuin pienillä. Lisäksi…